|
Joukolla on musiikkitaustanaan klassisen kitaran opintoja.
70-luvulla hän esiintyi ensimmäisen kerran
suuremmalle yleisölle Pohjanmaalla pidetyillä
nuortenpäivillä, kun konserttipaikasta hävisi
sähköt ja tarvittiin tilapäisesiintyjää.
70-luvun lopulla Jouko aloitti liikunnanopettajan opinnot Jyväskylässä (ja hyppäsi myös seivästä SM-kisoissa). Siltä ajalta on peräisin mm. Ruumiinavauslaulu. Ensimmäinen LP Hienoin mies, jonka tunnen Joukolta ilmestyi vuonna 1978. Aikansa gospelista poiketen se sisälsi tarinoita jokapäiväisestä elämästä, kuten myös myöhemmät levynsä. 80-luvun alussa ilmestyi LP Väärällä jalalla. 80-luvun lopulla oli vuoro varhaisnuorille, "jotka ovat kasvaneet ulos lastenlauluista, mutta eivät kuuntele vielä Popedaa". Silloin hän kiersi keikoilla Takapulpetin Pojat-yhtyeen kanssa ja teki vuonna 1987 levyn, jonka nimi myös oli Takapulpetin Pojat. Vuonna 1989 ilmestyi Teppo Nuorvan (aikaisemmin Kantrikustaassa) kanssa yhteinen levy, Pitkä päivä, lyhyt yö. 90-luvun alussa Jokke aloitti Yhden Joukon Yhtyeen, jossa hän soittaa kitaraa, bassoa, rumpuja ja huuliharppua sekä laulaa. Rummut (basso, virveli ja lautanen) toimivat jaloilla ja erikoisvalmisteisessa kitarassaan hänellä on kitarasta 4 ylintä kieltä ja yksi bassonkieli, joka on viritetty G:hen. Tällä kokoonpanolla Jouko on kierrellyt mitä erilaisimmissa paikoissa ja tehnyt singlen. 90-luvun loppupuolella keikoille lähtivät mukaan Teppo Nuorva ja Risto Blomster (haastattelu 8.12.1996). Vuonna 2000, 11 vuotta edellisen jälkeen, ilmestyi jatkona yhteistyölle Tepon kanssa levy Toisten tie (huomaa molempien kansissalehdillä olevat kitara- ja matkalaukku). Vuonna 2000 keski-ikäisten lisäksi myös varhaisnuoret saivat kuunneltavaa: uudelleen äänitettyjä Takapulpetin Poikien lauluja uudempien kera julkaistiin albumilla Hammasraudat. |
ks. myös muita suomalaisia gospelveteraaneja
Ilmoittele korjauksista ja kysymyksistä
sivujen tekijälle
<ari{a}laineet.dy.fi>
(viimeinen päivitys 16.1.2008)